lauantai 27. kesäkuuta 2015

Syömään, luova lapseni!


Kirjoittaminen on tällä hetkellä minulle todella vaikeaa. En tiedä mistä se johtuu: rankasta keväästä, tähtien asennosta, hallituksen suunnittelemista kulttuurileikkauksista - tiedä häntä. Koska kirjoittamisen kammo haittaa tärkeitä asioita, kuten töiden tekemistä, ja erittäin tärkeitä asioita, kuten tämän blogin pitämistä, päätin korjata asian.

Tein siis mitä kuka tahansa tiedostava länsimaalainen tekisi: ostin self help -oppaan.

Kirja on hyvin amerikkalainen. Sen lukeminen saa suomalaisen ensin pyörittelemään silmiään, sitten kuvittelemaan itsestään vähän liikoja, sitten himoitsemaan pekonia ja suklaakeksejä - mieluiten yhdessä ja juustolla kuorrutettuna.

Kirjan avulla aloitin 12 viikon kirjoitushaasteen, jossa joka aamu kirjoitetaan kolme sivua tajunnanvirtaa. (Ensireaktio: onko pakko?) Olen kirjoittanut sivuni viitenä aamuna, ja viitenä aamuna kyseenalaistanut niiden kirjoittamisen mielekkyyden. Toistaiseksi olen kuitenkin päättäväinen viemään jutun loppuun asti - tai ainakin ensimmäisen viikon yli. Tarvitaan vain runsaasti suomalaista sisua, amerikkalaista can do -asennetta ja sytkäri, jolla polttaa aamuhorkassa syntyneet sivut heti, kun haaste on ohi.

Toinen tärkeä osa kolmen kuukauden kouluani on viikoittaiset treffit oman sisäisen taiteilijalapseni kanssa. Mitäpä siihen sanomaan tai lisäämään - käsky on käynyt. Luovuus sisälläni on kuin pieni lapsi, jota pitää suojella ja vähitellen kouluttaa kohtaamaan maailma ja lopulta valloittamaan se.

Tämä oli lähes suora lainaus kirjasta, jonka kannessa lukee "bestseller", joten sen täytyy olla totta.

En kuitenkaan ole aivan varma, mistä tämä pieni taiteilijani pitää. Opastetuista kierroksista ja performansseista? Vai muroista ja Playmobileista, kuten oikea pikku-Terhi aikoinaan?

Olen pelannut nyt varman päälle - käynyt sekä laatuelokuvan eläkeläisnäytöksessä että syönyt hopeakuulia suoraan purkista. Lukenut sanomalehdestä taloussivut ja sarjakuvat. Juonut kuivaa valkoviiniä ja tehnyt pannukakkuja. Amerikkalaisia pannukakkuja, ihan varmuuden vuoksi.

Joinain hetkinä en ole aivan sataprosenttisen varma, toimiiko kurssini, mutta pannukakut onneksi toimivat aina.


Paksut amerikkalaiset pannukakut

4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 dl fariinisokeria
jauhettua vaniljaa
2 dl maitoa
2 kananmunaa
1 dl turkkilaista jogurttia
75 g voita

1. Sekoita keskenään kuivat aineet.
2. Vatkaa sekaisin kananmunat, maito ja jogurtti. Lisää kuivien aineiden joukkoon.
3. Sulata voi ja lisää taikinaan. Sekoita taikina tasaiseksi ja anna turvota hetki ennen paistamista.
4. Kuumenna pannulla voita. Annostele taikinaa kuumalle pannulle ja paista pannukakkuja, kunnes ne ovat kauniin ruskeita.

Keittiössä soi: The Buffalo Chips

1 kommentti:

  1. Hahaa, oon lukenu samaa opusta ja erittäin samanlaisilla fiiliksillä (Onko pakko?) :D Täytyy myöntää etten ole tarttunut haasteisiin, hmm.. ehkä kokeilen ainakin muutamana päivänä! Mutta asiaa, pannukakkuja! Täytyypä lähteä kauppaan hakemaan maitoa ja turkkilaista jugurttia.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa!